Luovuus on merkityksellisten asioiden tuottamista. Luova talous tuottaa merkityssisältöjä, joista kuluttajat ovat valmiit maksamaan— esimerkiksi kulttuuria, keksintöjä ja tutkimustuloksia. Luova talous siis tuottaa pääsääntöisesti aineettomia elämyksiä ja kokemuksia, sekä myös perinteisiä tavaroita ja tuotteitakin.
Suomen luovaa taloutta ovat nostaneet nousuun mm. seuraavat positiiviset tekijät:
-
Lahti ja pääkaupunkiseutuvoittivat yhdessä Design Pääkaupunki 2012 - tittelin
-
Etlan 2006 julkaisu "Ei vain muodon vuoksi" visioi Suomea mm. muotoilun kärkimaaksi.
-
Sitra on edistänyt Helsinki Design Labin avulla Suomen asemaa muotoilun ja innovaatioiden edelläkävijänä.
-
Luovan talouden parissa on lähes 7000 toimijaa eri tasoilla yrityksissä jo yksinomaan pääkaupunkiseudulla.
-
Julkinen valta panostaa luovien alojen yrittäjiin panostetaan toimenpitein, ja muotoilukompetenssiä on määrätietoisesti pyritty lisäämään.
-
Perinteisen muotoilun osaajat ovat nostaneet esiin ekologisen designin Suomen tulevaisuuden vientivalttina.
Luovan talouden kehittämisessä Suomi on kuitenkin ollut huomattavasti jäljessä Ruotsia ja Tanskaa. Suomessa haasteet ovat olleet moninaisia ja käytännöt hankalia: yritykset ovat pieniä, ns. elämäntapayrityksiä ja ne ovat hyvin hajanaisia. Liiketoimintaosaaminen on lapsenkengissä, yrittäjät tekevät usein vain itselleen työpaikkaa ilman strategista kasvutavoitetta tai tarkoitusta työllistää muita. Jakelukanavat ovat edelleen kehittymättömiä, kehittäjäverkosto on liian hajanainen ja rahoitusinstrumentit eivät ole kohdanneet luovan talouden yrittäjiä sekä julkiselta sektorilta puuttuu rakenteen luovan talouden edistämiseksi. Luovan talouden laajaa näkökulmaa tuottaa palveluita ei ole sisäistetty, ei tilaajapuolella eikä ehkä myöskään tuottaja puolellakaan kovin hyvin. Tieto ei yksinkertaisesti kulje menestyviltä yrittäjiltä aloittelijoille, jokainen uusi yrittäjä jätetään oman onnensa nojaan. Menestyjät Suomessa eivät vedä perässään muita, kuten Ruotsissa jo tapahtuu.
Mitä Suomessa sitten kaivataan? Kaivataan aivan uudenlaisia toimintamalleja yhteiseen tekemiseen, näkemyksellisiä tilausperiaatteita sekä uusia poikkitoimialaisia avauksia. Luova talous kaipaa lähtökohtaisesti valtionhallinnolta pysyviä tukirakenteita mutta myös toimijoiden keskuudesta kunnianhimoisia yrittäjiä, jotka ymmärtävät yhteistyön voiman globaalissa kilpailussa. Ruotsissa on edistetty ja tuettu toimintamallia, jossa yrittäjät ja kunnat palkkaavat kulttuuriosaajia tyky-toiminnan edistäjiksi työpaikoille tuomaan ja luomaankin uusia ajattelu- ja toimintamalleja. Tämän toiminnan tuloksena on syntynyt menestyksellistä luovien alojen uutta yrittäjyyttä. Näitä kulttuuriosaajia varten on oma yhdistyksensä, välittäjätaho, joka myös tuottaa koulutusta, tietoa ja materiaalia työpaikkojen kulttuuriedistäjille työelämän tarpeita varten. Tällainen toimintamalli olisi helposti sovellettavissa meillekin, ja teatterin keinoin on lähdettykin työelämää uudistamaan ennakkoluulottomissa yrityksissä.
Lisäksi luova talous kaipaa myös tukea yksityiseltä sektorilta: riskirahoitusta, bisnesenkeleitä ja menestyneitä mentoreita alan yrittäjiä kannustamaan ja tukemaan konkreettisin keinoin, joihin hyvien neuvojen lisäksi lukeutuu myös riihikuiva raha. Menestyksen ituja tällaisesta toiminnasta on jo nähtävissä esimerkiksi designvaatteiden osalta. Myös innostus ja hyvät tarinat vievät osaltaan yritystä eteenpäin, esimerkkinä vaikkapa ruotsalaiset firmat, jotka luovat menestystarinoita toistensa perään.
Suomella on hyvät mahdollisuudet ja taitavat, monipuoliset osaajat saavuttaa maailmanmaine luovan talouden edistäjänä, mutta itsestään se ei synny. Jotta saisimme yhteisen tahtotilan aikaiseksi, toimijoilta kaivataan avoimuutta, laajaa näkemystä palvelumuotoilusta yritystoiminnassa ja yhdessä tekemisen intoa liiketoimintaosaamisen hyväksi. Luova talous kaipaa nousukierteen aikaansaamiseksi hyviä ideoita ja rahoitusta sekä loistavia tarinoita menestyksen taustaksi. Designin rooli on väistämättä muuttumassa. Ituja on paljon alulla, nyt tarvitaan positiivista nostetta niiden kukoistamiseksi täyteen loistoonsa!
Maarit
___
Jos haluat kommentoida, lähetä viestiä suoraan Maaritille maarit.vuorela(at)neteffect.fi, niin lisäämme kommenttisi tänne.
